ei rakkaus käyttämällä kulu se vahvistuu

Mä en tosiaan ansaitsis mitään ahkeran bloggaajan arvonimeä. Tää koko viikko on ollu vaan yhtä hullunmyllyä ja ajatuskatkoksia, ettei tekstiä ois syntyny tekemälläkään.
Viikko on menny istumalla joka päivä autokoulussa se pari tuntia mut nyt on mun teoriatunnit käyty! jippii :) Ajotki alkaa sujua itsenäisemmin ja kuulemma hyvää tahtia ollaan edetty. Eihän synttäreihinkään ole ko 9 päivää! vastahan sinne oli kolme viikkoa :o
Illat ollaan yleensä tiinan ja even kans mietitty että mitä tehtäis ko ei täällä kemissä tunnu olevan mitään tekemistä mut sit torstaina päätettiin lähtee keskiyöllä pelaamaan fudista ja oli tosi mukavaa vaikka kylmä oliki :) Perjantaina mut soitettiinki sit töihin koska toinen työntekijä oli sairastunu. Onneks ei tarvinnu olla ko 5 tuntia niin pääsin ajoissa ajoon ja sit lähettiinki tiinan kanssa simoon!



eikä maailma paremmaksi muutu jos ei sitä paremmaksi tee
eikö siis yritettäisi vielä uudelleen
anna minulle hetki aikaa
hetki aikaa miettiä uudelleen
laittaa sanat oikeaan paikkaan
sanoa mitä todella tarvitsee
ei mitään liikaa ei mitään turhaa
vain ne sanat jotka sielua ravistaa
anna minulle hetki aikaa
kuule minua, kuule minua




Oisko ollu tiistai-yö ko makoiltiin tiinan kans tuolla rannassa ja mietittii tätä maailman menoa nii päätettiin et lähetään pois kemistä ja mennään perjantaina meän mökille simoon. Ja oli muuten ihana päästä pois kaikesta hälinästä ja draamasta, ja vaan olla. Kaiken lisäks ne koiranpennut ja uus kissanpentu ja tietenki isommatki dogit oli aivan älyttömän ihania <3





tää värikäs tulokas on nimeltään niisku(neiti), se on kyl maailman ovelin mut kiltein kissa! loistava tuleva hiirenpyydystäjä ;>
koiranpentujen nimet on aada, aapo ja aatu. toinen mustista on aada mut poikien nimet sekotan enkä niistä osaa sanoa mut täysin valkonen yksilö on mun muru enkä millään haluais että sitä annetaan pois!








mökillä me sitten soudeltiin, grillattiin, pelattiin korttia ja juteltiin vaan kaikesta maan ja taivaan väliltä! Koettiin myös kauhun hetkiä ko mä kuulin jotain rapinaa metästä ja mehän juostiin päät kolmantena jalkana karkuun. Loppujenlopuks tajuttiin kui naurettavia me ollaan. (simossa metän keskellähän ei mitenkään voi olla jotain jäniksiä ja lintuja?!) :D mutta oli kyl mukavaa!











huomenna sitten onki kouluun lähtö! Toisaalta ootan innolla et näkee kavereita, joihin ei kesällä oo kauheesti törmänny mut toisaalta kauhistelen sitä, et kirjotukset lähestyy!