Ennen halusin, että heti lukion jälkeen pääsen mahollisimman kauas kemistä. Halusin Helsinkiin opiskelemaan medianomiksi mutta nyt oon hylänny ne ajatukset oikeestaan kokonaan. Ensimmäinen syy on se, että en haluais niin kauas mun perheestä, toinen syy on sit se, että medianomeille ei töitä juurikaan ole ja mä kuitenki oon sellanen ihminen että kun jotain opiskelen, niin haluan että siitä _oikeasti_ on sit jotain hyötyäki.
Tässä vaiheessa joku voi tulla ruikuttaan ettei lukiosta ole mitään hyötyä, valmistuu vaan työttömäks. Mulla kuitenki asiat on menny niin, että lukiossa oon saanu aikaa miettiä mitä haluan tehä, enkä tiedä täysin varmasti vieläkään. Jokatapauksessa mulla on hyvä työ, ihan ilman mitään lukiohöpötyksiä ja oon siitä tosi ilonen :)
Mut takas siihen tulevaisuuteen. Mä oon miettiny niin, että lukion jälkeen haen mahdollisesti oulun yliopistoon lukemaan puheterapeutiksi tai sitten ammattikorkeakouluun sosionomiksi, mua nimittäin kiinnostais sosiaalityöntekijän hommat myös. Mut näistäkään en oo sitten ihan varma. Mua pelottaa se, että opiskelen vuoden ammattiin, jota en sitten haluakaan. Oon vaan tämmönen ihminen, joka haluaa tiettyä varmuutta siitä, mitä tekee enkä halua tuhlailla aikaa semmoseen, mistä ei mulle periaatteessa mitään hyötyä ole...
Vaikka haenki jonneki ja pääsisin, niin oon päättäny ilmottaa itteni vuodeksi poissaolevaksi ko. opiskelupaikkaan. Näin takaisin itelleni vuoden lisäaikaa, koska haluan pitää välivuoden, unohtaa opiskelut, tehdä töitä, kasvaa ja matkustella :)
Oulu on siis se kaupunki mulle, johon haluan muuttaa näillänäkymin. En haluais muuttaa kauas mun perheestä ja ystävistä jotka tänne jää. Suurinosa mun sukulaisista kuitenki asuu täällä pohjosessa. Jos satun muuttamaan vaikka jessen kans yhdessä sit ouluun nii silläki on kaikki sukulaiset täälläpäin, joten ei me kumpikaan haluttais kummankaan perheestä kauas muuttaa.
kuvat: weheartit
Mua ahistaa, että mulla on muka niin selkeät suunnitelmat tulevaisuuden suhteen ja oon aivan innoissani jos kaikki menee niinku haluan, mutta samalla musta tuntuu että kaikki on hiuskarvan varassa eikä mikään oo selkeää.
Jonku täytyis varmaan vähän ravistella mua takas tähän hetkeen mutta mä haluan haaveilla, kai se on sallittua?
Miks ihmisen täytyy olla näin epävarma? mä oon nyt suunnitellu elämääni pari vuotta eteenpäin ja en malttais millään oottaa että kaikki ois mulle täysin selvää. argh, hulluksihan tässä tulee :D
8 kommenttia:
Mulla on ihan samanlaisia ajatuksia ja alan tulla hulluks! :D Mulla on monta koulua/alaa jotka ois "ihan kivoja", mutta en sit tiiä haluanko oikeasti mihinkään niistä... Vaikeaa :/
anni// nonii hyvä etten oo yksin hullu :D onneks sulla on vielä vuosi aikaa mutta ei oo enää kauan et mun täytyy jo hakea jonneki enkä tiä yhtään et minne :D
Mulla oli täysin samat pähkäilyt silloin abivuonna, että mihin haen. Ja mustakin piti tulla medianomi, mutta kiinnostus lopahti lukiossa ja hain loppujen lopuksi neljälle täysin eri alalle opiskelemaan. :D en vieläkään ole 100% varma mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, mutta tässä muutaman kuukauden opiskeltuani kauppiksessa tämä ala alkaa tuntua siltä mun jutulta. Tsemppiä, kyllä se siitä muotoutuu ! :)
hemppe/ hmm ehkä tää munki tulevaisuus alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan! toivotaan parasta, pelätään pahinta :D
Sosionomi ei saa sosiaalityöntekijän virkaa, vaan se täytyy lukea yliopistossa. Mutta sossut tekee suunnilleen samaa hommaa, mutta vähemmällä palkalla ja tiettyjä asioita ei voida tehdä ollenkaan.
Mut sosionomit pääsee työkentällä enemmän ihmisten pariin, kun taas sosiaalityöntekijät tekevät enemmän paperihommia ja isoja päätöksiä. Mutta sosionomin hommia voin lämpimästi suositella, on monipuolista ja mielenkiinto pysyy! :D
- M
anon/ joo tiedän ton mutta jos sosiaalialaa lähden opiskelemaan niin pysyttelen vain amk-tutkinnon tuomissa hommissa :)
Heips,
Täytyy sanoa että sulla on tosi kiva blogi ja olenkin löytänyt tän ihan vasta ja jääny koukkuun :)
+ tän tulevaisuus postauksen myötä oisko mahdollista saaha jonkunäköstä menneisyys postausta?
siis ihan kuvia minkälainen olit nuorempana (esim. yläasteella) ja mitä sulla oli tapana tehdä =)
anon/ kiitos tosi paljon! ihana kuulla :) joo voisin vaikka tutkia vanhoja kuvia ja väsätä jonkinlaisen postauksen menneisyydestä tässä lähipäivinä! :>
Lähetä kommentti